Venäjän vallan aika 1808 – 1917
"Vaarallinen saari"

Venäläiset alkoivat tarkemmin tutkia ja kartoittaa saarta. Saaresta piirrettiin useita karttoja. Vuonna 1851 saaresta piirrettiin yleisasemapiirustus, suunnitelmissa oli siirtää ammus- ja ruutivarastoja Vasikkasaareen. Vuonna 1854 saaressa oli jo useita kivisiä sekä puisia ruuti- ja ammusvarastoja, puinen laboratorio ja asuintalo 30:lle vartiomiehelle. Ruudin osalta kukin varasto veti 2550 puutaa, eli kiloina 41800. Varastot olivat varsin hajallaan, ja vuonna 1863 niitä aloitettiinkin keskittämään saaren keskiosaan. Varastojen ympärille rakennettiin kivinen suojamuuri (nyk. "Kiinan muuriksi" kutsuttu), ja sen päälle vartijoille puiset kävelysillat. Muuriin tuli kaksi isompaa porttia ja yksi pienempi. Saaren rengaskaivo on tehty ennen vuotta 1862.

Vuonna 1870 valmistui sotilaille huomattavasti parempi asuinpaikka, kivinen vartiotalo (no 18), joka tunnetaan myös Valkoisena talona. Talon viereen rakennettiin ruuan säilytystä varten kivinen jääkellari (no 5). Laitureita kohennettiin, ja puita kaadettiin.

Vartiorakennus no 18. Yksityiskohta rakennuspiirustuksista 1869. Museovirasto.

Vartiorakennus no 18. 2005.

Vasikkasaaren ja Koivusaaren kartta. 1900. Museovirasto.

Ensimmäisen maailmansodan aikana saaren valmiutta lisättiin. Tykinammusten ja ruudin lisäksi saareen varastoitiin torpedoja, merimiinoja ja ammuksia. Pelkästään kiväärinpatruunoita oli 16 miljoonaa. Saaren päälaiturilta johti hevosvetoinen rautatie ammusvaraston portista sisään.

Venäjän itämerenlaivaston polttoainetta varten saareen rakennettiin 3 suurta öljysäiliötä, halkaisijaltaan 30m. Niihin varastoitiin raskasta, pikimäistä polttoöljyä, ns. masutia. Öljy pumpattiin säiliöihin suoraan kuljetusproomuista. Säiliöiden ympärille rakennettiin ajanmukaiset, massiiviset suojamuurit. Öljyn liikuttamista varten oli höyrykäyttöinen pumppuasema. Öljymäärät laskettiin miljoonissa litroissa. Lisäksi oli diesel-öljyä parissa pienemmässä säiliössä vajaat 10 000 litraa. Näiden lisäksi myös muita palavia nesteitä. Ammusten ja polttoaineiden takia venäläiset sotilaat kutsuivat saarta nimellä Opasnyj, ”Vaarallinen Saari”